Aivan turhia mietteitä elämästä Taiteilijakoulun opiskelun ohessa.
VAROTUS: Kauheen huonoo piirrustusjälkee ja jutuis ei ole useinkaan päätä eikä häntää saati ruumista siin välissä.
TOINEN VAROTUS: Jos et kestä tätä niin älä marise vaan lopeta lukeminen. Turhat marisijat kiroan alimpaan helvettiin missä sisäkköasuihin pukeutuneet marsut sullovat liian isoja esineitä sinne mis aurinko ei vaan halua paistaa.
Broidille tapahtuu kaikenlaista ja niistä jutuista on ainesta ihan sarjikseksi asit ^_ ^ kaikki on tositapahtumiin perustuvia, mutta taiteilijan huonon muistin takia esim. puheet ei välttämättä ole ihan niin kuin ne oikeesti menis ja tietenkään en tiiä mitä ihmiset päässään ajattele vaan käytän taiteilijan vapautta!
|
3 kommenttia
|
Minulla on pysyvä rakkaus-viha-suhde tähän festariin. Rakastan musiikkia, mutta vihaan niit ihmisii. Tai no en kaikkia...vaan niit pellejä jotka pilaa muiden hauskuuden omallaan. Vahinkoja toki sattuu ja niille voi nauraa jo heti. Mutta suurimmaksi osaksi rakastan kyllä tätä festaria. On tapahtunut paljon hyvääkin siel, mutta eihän niistä nyt saa kunnollista sarjista aikaseksi...toisen epäonni on toisen nauru :D
Mahtaa seuraava bajamajan asiakas ihmetellä että mitä ihmettä täysi vitun hajuinen viunapullo tekee paskavuoren nokassa....
Elkää vihatko mua jooko? Mulla on vaan sairas huumori....
Joskus sitä on erilaisissa avajaisissa samana päivänä, tai sitten minä olin vaan erilainen....
Joo siis täähän on ihan jees...ajattelin tosiaan pitää hieman kirjaa elämästä tuolla Taiteilijakoulussa pienten doodlesarjiksien välityksellä. Olen ne nopeesti sutassut lyijäril näin alkuun niin jälki on mitä on....ehkä myöhemmin jaksan jopa tussata. Kaikkein hienointa olis jos sais piirtolevyn ni ei tarvis skannailla huonolaatusta väkerrystä vaan vois olla ihan paska noin digitaalisestikkin!
No mut ekoi blogi "sarjiksii" kehiin!
